Petoraatilainen esittäytyy: BLITZ!

Täältä löytyy innokas petoraatilainen. Vuoden vaihteessa syntynyt novascotiannoutaja uros, nimeltään Blitz. Blitz on erittäin oppivainen ja rohkea. Omistajana on kohta 20v vanha nuori nainen joka rakastaa eläimiään ylikaiken. On kissoja pari kappaletta sekä nyt koiranpentu.

Petoraatilaiset esittäytyvät: SISU&TOPI!

Paikkaa arvovaltaisessa raadissa lähtivät tavoittelemeen tuotetestauksen rautaiset ammattilaiset kultsupojat Topi (8-v) ja Sisu (3-v).
Topi jäähdyttelee kovinta kisailu-uraansa saavutettuaan tavoitteensa eli tottelevaisuusvalion arvon ja veteraani-iän napsahtaessa mittariin ensi kuussa jatkaa kansainvälisen muotovalion arvon saavuttanut huuliveikko maailman valloitusta näyttelykehissä.
Sisun kanssa vauhti vaan kiihtyy. Päälajissamme tokossa ollaan startattu nyt ensimmäiset kokeet evl:ssä ja vuoden tavoitteena on tva, sekä Kennelliiton valmennusrenkaaseen haku.  Sisun vapaa-ajan harrastuksiin kuuluvat noutajien metsästyskokeet & wt, sekä kesäisin virkistäydytään vesipelastuklsen parissa. Näyttelyt ovat tulleet Sisulle myös tutuksi, sekä Fi MVA:n titteli kerätty takataskuun vuosi sitten keväällä.  Sisun kanssa pidetään kuntoa yllä juoksulenkeillä ja Non-Stopin välineet löytyvät sekä koiralta, että perässä puuskuttajalta 🙂
Topin erityisosaamiseen kuuluu makupalatestaus (ei kovin kriittinen :P) ja lelurähinät. Sisu testaajana on selkeästi Topia tarkempi ruokapuolella, mutta leluissa saa kyllä kovaa kyytiä tuote kuin tuote eli myö toinen 40kg rajapyykkiä kolkuttava kaveri on valmis koettelemaan kestävyyksiä.
OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Petoraatilainen esittäytyy: MERKKI!

Moi!

Olen tämmöinen reilu vuoden vanha pitkäkarvaisen collien alku, nimeltäni Merkki. Ohessa pari kuvaa, jotta näette kuinka suloinen voin olla halutessani. Tossa ekassa kuvassa leikin mun rakkaalla pallolla. Sillä on aika paljon leikitty, mut se on ihan pop! Noi kaks muuta kuvaa on otettu 8kk vanhana joulukuussa.
Minussa riittää virtaa leikkimään erilaisilla leluilla, leikin sekä yksin että noiden kaksijalkaisten kanssa. Monenlaiset lelut ovat kivoja, aika ajoin ihmiset ostavatkin niitä lisää, koska ne jotenkin räjähtävät välillä suussani. Voisin siis mielelläni testata lelujen kestävyyttä! En kuitenkaan tuhoa kaikkea heti.
Pidän kovasti erilaisista syötävistä, minulle on kuitenkin tärkeää että ne maistuvat hyvältä. Minulta tulee taatusti palautetta jossei herkku nappaa! Sen näkee jo naamasta. Toisaalta naamasta näkee myös jos juttu toimii! Allergioita minulla ei ole eli voin maistella ihan mitä vaan, tosin aidot luut pitää testata vähissä erin ettei masu mene löysäksi.

Minun varalleni on kuulemma tehty sellainen suunnitelma että minusta tulisi ihan oikea pelastuskoira! Olen harjoitellut ihmisten hakemista niin metsästä kuin jännittävistä rakennuksistakin. Olen myös aika tottelevainen kun kentällä treenaamme. Pilke silmäkulmassa silti pitää aina olla! Aika ajoin käyn myös ton toisen ihmisen työpaikalla ilahduttamassa vanhuksia, rakastan ihan kaikkia ihmisiä kokoon tai näköön katsomatta.

Petoraatilainen esittäytyy: BRUNO!

Heippa! Minun nimeni on Bruno ja olen leikattu neljä vuotias englanninbulldog uros! Omasta mielestäni olen sympaattisen söpö, kaikkien kaveri ja pienen kokoinen sylikoira, vain 26 kiloa. En ole koskaan innostunut liiaksi omistajieni ostamista leluista, mutta kun se täydellinen löytyy, on se tuhottu hetkessä. Tämä on hieman ärsyttänyt noita ihmisiä, sillä he sanovat leukojeni olevan välillä turhankin voimakkaat, eikä minulle mukamas käy ihan kaikki kaupan lelut. Itse olen sitä mieltä että herkut ja lelut tulee käyttää hetkessä pois, mitä niitä säilömään?
Tämän hetkisiä lemppareitani ovat olleet kanapohjaiset herkut, mutta meni se joulukinkkukin helposti alas.
bruno

”Onko teillä kenneli?”

Tätä kysytään usein kun kerron kuinka monta koiraa meillä on. Nykyisin vastaammekin kysymykseen vain: ”riittävästi”.

Miksi niitä sitten on niin monta? Niitä vain on tullut… Kaksi koiraihmistä muuttaa yhteen, kumpikin on kasvattanut koiria, eri rotuja tosin, ja ovat muutenkin koirista innostuneita. Harrastusten kautta lähinnä. Meillä on vielä siitä poikkeuksellinen tilanne, että rotuja löytyy kuutta erilaista, pian seitsemän. Ainoastaan yhtä rotua kasvatan nykyisin, muut ovat muista syistä hankittuja tai  kasvatustoiminnan loppuneen niiden kanssa.

Ymmärrän hyvin, miksi ihmiset ihastuvat yhteen rotuun ja paneutuvat siihen tosissaan ja täydellä sydämellä. Itsekin olen sitä mieltä, että kovin montaa rotua on vaikea hallita kasvatusmielessä, siksi itsellänikin on ollut vain kaksi rotua mitä olen kasvattanut. Mutta kun niitä kiinnostavia rotuja on vaan liikaa 😀  Itse koen erittäin mielenkiintoisena tutustua eri rotuihin nimenomaan sitä kautta, että asuu ja kenties harrastaa niiden kanssa. Myös tietynlainen ulkopuolisuus on joskus etu jonkin rodun parissa, näkee ehkä asiat paremmin kauempaa ja ilman suurta intohimoa. Myönnän itsekin syyllistyneeni ’omissa roduissani’ niihin kuuluisiin vaaleanpunaisiin laseihin ja alkanut pitää jotain outoa täysin normaalina, koska ’se nyt vaan kuuluu tähän rotuun’ jne.

Ja se sana kenneli. Tällä hetkellä meillä asuu kotona vain kaksi jalostuskelpoista narttua eli kasvatustoiminta on aika jäissä, ihan omasta tahdostani. Toki sijoituksessa on monta koiraa, uroksia ja narttuja, mutta ei ole varmaa kuinka moni niistä lopulta päätyy jalostuskäyttöön. Mutta kyllä, kennelnimi löytyy. En silti koe, että meillä on varsinaisesti kenneliä, intressit ovat pääasiassa muualla.

Monikoiraperheen elämä toki eroaa jonkin verran yhden-kahden koiran taloudesta. Kaiken perustana ovat koirat ja niiden arjen sujuminen. Kuinka pitkän ajan voimme olla poissa, kuinka moni koira mahtuu mukaan jos lähdemme jonnekin reissulle, kuka hoitaa koiria sillä aikaa, kenellä on juoksu, ketkä eivät tule toimeen keskenään, ovatko kaikki portit kiinni, ruoka loppu koirilta (suutarin lapsilla ei ole kenkiä -efekti!), siivousta, karvanlähtöä, treenejä, kokeita, testejä, yhdistystoimintaa jne. Kaikki itseasiassa pyörii koirien ympärillä. Varsinkin nyt kun lapset ovat jo muuttaneet omilleen. Ja työkin siis liittyy koiriin ja kissoihin, puoliso yhtä tiiviisti mukana koiramaailmassa.

Mitä tästä kaikesta sitten saa? Muuta kuin karvaisia sohvia, eläinlääkärinlaskuja, purtuja jalkalistoja jne? Olen joskus miettinyt kuinka paljon köyhempää elämäni olisi ollut ilman koiraharrastusta? Enkä nyt tarkoita rahallisesti 😀 Olen tutustunut ympäri maailmaa mielenkiintoisiin ihmisiin, saanut ja voinut matkustella koirien vuoksi eri maissa, tutustunut erilaisiin koiriin ja omistajiin sekä harrastuksiin, oppinut ja edelleen opin koko ajan lisää koirista, uutta tietoa tulee koko ajan. Ja kuten koiramaailmaan kuuluu, en tunne ihmisiä koko nimeltä saati tiedä heidän siviilielämästään mitään. Mutta tunnen heidän koiransa, sen nimen ja miten se on pärjännyt näyttelyissä/kokeissa jne.

Ja mitä tekee koiraihminen päästessään lomalle, joka ei liity koiriin mitenkään? Nukkuu. Ilman, että tarvitsee miettiä ja kuulostella, kuka koirista nyt haukkuu, oksentaa tai muuten vaan pohtia mikä outo ääni nyt kuuluu alakerrasta, tuhotaanko siellä paikkoja?

-Tuija sekä lauma: Börte (tiibetinmastiffi), Peikko (amerikanakita), Musti (valkoinenpaimenkoira), Eini (mopsi), Arska, Erkki, Bindy, Bitzy (pk ja lk chihuja) sekä  Jästi (saksanpaimenkoira)

P.S On meillä toki vielä pari kissaa sekä syyrialaista hamsteria…

lauma

Petoraati avautuu pian!

Kyselimme asiakkailtamme löytyisikö heiltä lemmikkejä koe-eläimiksi eli testaamaan alan eri tuotteita ja uutuuksia. Ja heitähän löytyi! Esittelemme heidät pian lyhyesti tällä sivustolla ja jatkossa he tulevat vuorotellen kertomaan, mitä mieltä olivat testituotteistaan.

Petolan oma blogi aukeaa pian!

Tänne on tarkoitus keräillä kirjoituksia kaikenlaisista lemmikkimaailman asioista, jotka mietityttävät, puhuttavat, muuten vaan kiinnostavat jne. Kirjoittajina toimivat petolalaiset eli Tuija, Tiina, Jenna, Janika sekä Jenni. Joskus toivottavasti joku vieraileva tähtikin.

Petoraati taasen koostuu asiakkaistamme, jotka ovat suostuneet koe-eläimeksi ja täten testaavat alan uutuuksia sekä kirjoittavat niistä mielipiteensä muiden luettavaksi.

Terkuin,

Tuija